juha kalaoja
Juha Kalaoja, valokuvaaja, Visualfinland.com
Lyhyesti
Olen Juha Kalaoja, valokuvaaja, Visual Finland -kuvapankin perustaja ja Suomen maabrändin visuaalisesta viestinnästä väitellyt filosofian tohtori.
Valokuvissani keskityn maisemien kauneuteen ja olenkin jo nuoresta pitäen kiertänyt valokuvausinnostukseni myötä Suomen upeimpia luontokohteita sekä kaikki maamme tärkeimmät kaupungit kamerani kanssa.
Lopputulokset ovat nähtävillä täällä, Visualfinland.com-sivustolla, josta löydät tuhansia kuviani katsottavaksi ja myös tilattavaksi viestintä- ja markkinointitarkoituksiin.
Instagram: Juha Kalaoja | juha.kalaoja(at)gmail.com
Tarinani pidemmin
Minua on nuoresta saakka kiehtonut luonnon ja maisemien kauneus – olen hyvin visuaalinen ihminen, joka saa valtavasti iloa luontoelämyksistä, joko hiljaa nauttien tai erilaisten aktiviteettien parissa.
Luulen, että iso tekijä kiinnostukseni taustalla on Hailuodon saari, kiehtova paikka Oulun edustalla, jossa sain viettää kaikki lapsuuteni kesät perheeni kanssa mökkeillen – seikkaillessani merenrannoilla ja saaren maastoissa sain ensikosketukseni luonnon kauneuteen.
Polkuni valokuvaajaksi
Valokuvaus tuli ensimmäistä kertaa kuvioihin, kun olin 18-vuotias, maalasin isovanhempieni talon kesätyönäni ja käytin rahani ensimmäiseen digipokkariini, 4 megapikselin Epsoniin. Muutama vuosi myöhemmin, 22-vuotiaana käytin kaikki joulutyörahani ja ostin ensimmäisen digijärjestelmäkamerani.
Olin niin valokuvauksen pauloissa, että kuvasin päivittäin kotikaupunkiani Oulua ja halusin näyttää kuviani myös muille. Silloin netissä oli varsin suosittu kuvasivusto Oulu Daily Photo, josta sain inspiraation perustaa oman sivustoni. Ensimmäinen niistä oli, hienosti matkittuna, Oulu Weekly Photo, josta vaihdoin aika nopeasti blogimuotoiseen Ouluphotos.com:iin.
Vuoden kuluttua tästä päätin laajentaa reviiriä Oulusta koko Suomeen. Jostain sain idean, en muista enää mistä, kiertää kaikki Suomen 27 kansallismaisemaa yhden kesän aikana. Ja lopulta niin teinkin, 23-vuotiaana ensimmäisellä autollani, vanhalla Volkswagen Golfilla.
Kierros alkoi toukokuussa Lapinlahden Väisälänmäeltä Savosta ja päättyi lokakuussa Espoon Tapiolaan. Sinä aikana sain kokea valtavasti: Saaristomeren ulapat, Utsjoen arktisuuden, Itä-Suomen vaarakylät, Helsingin, Pallastunturin kansallispuiston kauneuden ja kaiken siltä väliltä. Tuon projektin tulen muistamaan aina.
Maantiedettä Oulussa – luonnon estetiikka osana opintojani
Maisemien estetiikka kiinnosti jo nuorena niin paljon, että maantiedettä Oulun yliopistossa opiskellessani päätin tehdä jopa pro gradu -tutkielmani aiheesta. Lopputuloksena syntyi tutkimus Esteettinen maisema ja aistielämykset luonnossa – maisemaelämykset A.E. Järvisen eräkirjoissa. Muistan vieläkin nuo tunteet kun kirjoitin graduani ja sain samalla kokea ja tulkita kirjojen välityksellä Järvisen luontoseikkailuja – minulle gradun tekeminen ei ollut pakkopullaa – päinvastoin, se oli jotain kiehtovaa ja todella innostavaa.
Hieman myöhemmin, miettiessäni mitä tekisin maisterivaiheen jälkeen, päätin jatkaa yliopistossa tutkimuspuolella. En tosin tiennyt, mitä aihetta tutkisin.
Yksi tavallinen arki-ilta kiinnitin huomiota tavalliseen, Suomea markkinoivaan matkailuesitteeseen. Siinä hetkessä innostuin – tiedättekö, sen tunteen, kun tietää löytäneensä omalta polultaan jotain todella kiehtovaa – ja samantien sain idean tutkimukselleni. Päätin tutkia Suomi-brändin visuaalista viestintää, siis sitä, miten Suomesta kerrotaan kuvien kautta maailmalle, kun siitä halutaan kertoa mahdollisimman positiiviseen sävyyn. Siinä aiheessa yhdistyi suuri määrä kiinnostuksenkohteitani: valokuvaus, maisemien kauneus, maantiede, Suomi ja suomalaisuus, viestintä, ja silloin todella paljon pinnalla ollut Suomen maabrändi. Olin todella innoissani.
Lopulta väittelin, monien työläiden vaiheiden jälkeen, filosofian tohtoriksi Oulun yliopistolta syksyllä 2016. Väitöskirjani nimi on Kuvista mielikuviksi. Valokuvat Suomi-brändin vetovoimatekijöinä.
Idea kuvapankista
Ensimmäisen kuvapankin päätin perustaa ensimmäisen kerran jo vuonna 2011. Muistan lukeneeni aihetta sivunneen kirjan, jossa neuvottiin, että omaa kuvapankkia ei kannata perustaa, vaan laittaa kuvia myyntiin valmiille kuvasivustoille. Neuvosta huolimatta päätin tarttua toimeen, löysin alustan kuvapankilleni, innostuin aiheesta ja täytyy sanoa, että koskaan en ole kokenut sellaista flow-tunnetta, kun kuvapankkia rakentaessani ensimmäistä kertaa – siinä oli jotain erityisen kiehtovaa nähdä sivuston rakentuvan, saada palikat paikoilleen ja kuvia esille, haasteista huolimatta. Lopputuloksena oli Kuvapankki Fennevision, joka toimi vuosia osoitteessa Fennevision.fi. Nimen halusin kuvaavan suomalaisuutta ja visuaalisuutta.
Vuosien kuluessa kävi niin, että aika ajoi hieman ohi tuon kuvapankin takana olleesta alustasta ja vuonna 2018 oli uuden kuvapankin aika. Silloin syntyi Visual Finland. Ja ai että, siitä tuli edeltääjänsä parempi. Halusin rakentaa mahdollisimman tyylikkään, mutta samalla minimalistisen sivuston, jossa kuvat ja Suomen kauneus ovat pääroolissa.
Luontoyhteys, joka kantaa läpi elämän
Tänäkin päivänä nautin luonnossa liikkumisesta eri vuodenaikoina, tutkin uusia paikkoja kartalta ja minusta on kiehtovaa käydä tutustumassa uusiin kohteisiin, niin lähellä kotiseudullani kuin kaukana ulkomaillakin. Vietän kesäisin aikaa Hailuodossa, lapsuuteni rakkaissa maisemissa.
Liikun luonnossa monin eri tavoin, kävellen, retkeillen, juosten ja kajakilla meloen. Kamerani kulkee mukana matkoillani ja tallentaa kauneimpia kohtaamiani maisemia – lopputuloksia voit nähdä tällä sivustollani.
Tämä on siitä hieno elämäntapa, että tätä voi jatkaa läpi elämän – uskon ihailevani maisemien kauneutta vielä vanhana, vaikka 80-vuotiaana ja samalla ehkä kuvaankin sitä mitä näen kauniina ja ihmeellisenä osana upeaa ympäristömme. Maailmassa on loputtomasti ihailtavaa.
