Suomen kansallismaisemat
27 maisemaa · Luontoa ja kulttuuria
Suomen kansallismaisemat kuvina
Tunturien avaruutta, järvien halkomia harjuja, vanhoja kaupunkeja ja viljeltyjä jokilaaksoja. Suomen 27 kansallismaisemaa näyttävät, miten luonto ja ihmisen historia ovat muovanneet yhteistä maisemakuvaamme.
Kansallismaisemat valittiin Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden yhteydessä vuonna 1992. Tutustu kohteisiin ja löydä valokuvia viestintään, markkinointiin ja sisustukseen.
Pallastunturien kansallismaisemaa ilmasta.
Esittelyssä Suomen 27 kansallismaisemaa
Aavasaksa ja Tornionjokilaakso
Aavasaksan laelta avautuvat Tornionjokilaakson pellot, kylät ja vesireitit. Syksyllä ruska nostaa jokilaakson muodot esiin, ja näkymä jatkuu kauas Suomen ja Ruotsin rajaseudulle.
Aurajokilaakso
Aurajoen rannoilla kohtaavat vanha Turku, sillat ja jokivarren kulttuurihistoria. Kaupunkimaisema jatkuu keskustan ulkopuolella viljeltynä jokilaaksona, jossa vesireitti yhdistää eri aikojen ympäristöjä.
Hailuoto
Perämeren saarella maisemaa rytmittävät hiekkarannat, rantametsät ja kalastuksen jäljet. Hailuodon matalilla rannoilla maan ja meren raja tuntuu erityisen avaralta.
Heinäveden reitti
Järvenselät, kapeikot ja kanavat muodostavat Heinäveden reitin vesimaiseman. Pilpan kanavan kaltaiset paikat kertovat siitä, miten järvien välille on rakennettu kulkuyhteyksiä.
Hämeenkyrön kulttuurimaisemat
Hämeenkyrön maisemassa järvet, pellot ja asutus lomittuvat toisiinsa. Ilmasta katsottuna erottuvat erityisen hyvin viljelymaiden ja metsäisten rantojen muodostamat kuviot.
Imatrankoski
Imatrankosken kallioinen uoma on yksi Suomen tunnetuista maisemanähtävyyksistä. Vuoksen ympäristössä veden voima ja matkailun historia kuuluvat samaan maisemaan.
Koli
Kolin vaaroilta avautuva Pielinen saarineen on suomalaisen maisemakuvaston klassikko. Metsäiset rinteet, järvenselkä ja vaihtuva valo tekevät samasta näkymästä erilaisen jokaisena vuodenaikana.
Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet
Lakeuksilla katse kulkee pitkälle viljapeltojen ja jokivarsien yli. Kyrönjoki sekä avoin viljelymaisema kertovat eteläpohjalaisen maaseudun elinkeinoista ja pitkästä asutushistoriasta.
Köyliönjärvi
Köyliönjärven ympäristössä järviluonto ja vanha kulttuurimaisema kohtaavat. Kirkkosaaren puusto, kulkureitit ja rantaan avautuvat näkymät tuovat alueen historiaan rauhallisen mittakaavan.
Merellinen Helsinki
Saaristo, rannat ja merelle avautuva kaupunki muodostavat Helsingin merellisen maiseman. Näkymissä vuorottelevat rakennetut rannat, veneet ja saarten luonnonläheiset ympäristöt.
Merenkurkun saaristo
Merenkurkun matalaa saaristoa luonnehtivat kivikkoiset rannat, luodot ja rantakasvillisuus. Maankohoaminen muuttaa maisemaa yhä ja tekee rannikon kehityksen näkyväksi.
Olavinlinna ja Pihlajavesi
Olavinlinnan kiviset tornit kohoavat veden äärellä Savonlinnassa. Linnan ympäriltä maisema avautuu Pihlajaveden saaristoon, jossa järviluonto ja historialliset vesireitit yhdistyvät.
Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat
Pohjoisen jokiluonnon maisemaan kuuluvat metsäiset rannat, kosket ja kallioiset laaksot. Oulangan kansallispuiston kuvat näyttävät seudun vaihtelevia vesistö- ja retkeilymaisemia.
Pallastunturit
Pallastuntureiden pyöreät laet kohoavat metsäisten vaarojen ja järvien ylle. Avoimessa tunturimaisemassa sää, valo ja vuodenajat muuttavat näkymää voimakkaasti.
Pohjan ruukit
Pohjan ruukkien maisema kertoo varhaisesta teollisuudesta ja sen ympärille kasvaneista yhteisöistä. Fiskarsissa vanhat rakennukset, puistot ja joki muodostavat yhä elävän ruukkimiljöön.
Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo
Porvoonjoen punaiset ranta-aitat ja Vanhan Porvoon puutalot muodostavat tunnistettavan kaupunkimaiseman. Jokilaakso sitoo historiallisen kaupungin ympäröivään kulttuurimaisemaan.
Punkaharju
Kapea metsäinen harju jakaa järvenselkiä Punkaharjulla. Ylhäältä avautuva näkymä näyttää, kuinka vesi, saaret ja harjumuodot rakentavat suomalaisen järvimaiseman.
Pohjois-Karjalan vaarakylät
Vaarojen rinteille ja lakialueille sijoittuneet kylät avaavat näkymiä peltojen ja metsien mosaiikkiin. Soratiet, laitumet ja perinteiset rakennukset antavat maisemalle inhimillisen mittakaavan.
Rautaveden kulttuurimaisema
Rautaveden seudulla järvimaisema yhdistyy vanhoihin kulttuuriympäristöihin. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja sitä ympäröivä niitty ovat yksi alueen tunnistettavista näkymistä.
Saaristomeri
Saaristomerellä maisema vaihtuu suojaisista salmista avoimiin selkiin. Saaret, lautat ja rantakylät kertovat elämästä ympäristössä, jossa meri yhdistää paikkoja toisiinsa.
Snappertuna-Fagervik
Raaseporin seudun maisemassa keskiaikainen linnahistoria kohtaa ruukkiperinteen. Fagervikin kirkko ja vanhat rakennukset tuovat näkyviin teollisen kulttuuriympäristön kerroksia.
Sundin kulttuurimaisema, Ahvenanmaa
Sundissa Ahvenanmaan kulttuurihistoria näkyy linnoissa, vanhoissa rakennuksissa ja avoimissa maisemissa. Kastelholman linna on yksi seudun tunnetuimmista maamerkeistä.
Tammerkoski
Tammerkosken rannoilla punatiiliset tehdasrakennukset, sillat ja virtaava vesi muodostavat Tampereen ytimen. Maisema kertoo vesivoiman merkityksestä kaupungin teollisessa kehityksessä.
Tapiola, Espoo
Tapiolan puutarhakaupungissa rakennukset, puistot ja vesiaiheet muodostavat harkitun kokonaisuuden. Keskusaltaan ja kulttuurikeskuksen ympäristö on sen tunnetuimpia kaupunkinäkymiä.
Utsjokilaakso
Utsjokilaakson maisemaan kuuluvat pohjoiset vesistöt, tunturit ja saamelainen kulttuuriperintö. Mantojärven kirkkotuvat kertovat pitkien kirkkomatkojen aikaisesta elämästä.
Vanajaveden laakso
Vanajaveden ympäristössä järvimaisema yhdistyy viljelymaihin ja historiallisiin ympäristöihin. Hämeenlinnan ja Aulangon suunnan näkymissä vesi jäsentää maisemaa laajaksi kokonaisuudeksi.
Väisälänmäki, Lapinlahti
Väisälänmäellä viljelymaisema ja vanha asutus kohoavat järvien yläpuolelle. Lapinlahden vaaralta avautuva näkymä yhdistää laidunmaat, metsät ja kaukaiset vesistöt.
Katso myös: Suomen Unescon maailmanperintökohteet · Tietoa kansallismaisemista ympäristöhallinnon sivulla
